keskiviikko 3. helmikuuta 2016

RTK1 Sorman Dinga "HUMPPA"

Humppa on tietojeni mukaan kolmas kyseisen koulutustunnuksen saanut rotunsa edustaja.
Monelle muulle tämä olisi varmasti "läpihuuto juttu", mutta minulle tämä on ensimmäinen koulari minkään koiran kanssa koskaan.
Olen pahasti kisakammoinen, kuten olen täällä ennenkin maininnut, joten tämäkin oli aika työn ja tuskan takana.
Humppa on ohjaajapehmeä ja herkkä koira, joka reagoi mun huonoon fiilikseen, jännitykseen ja ahdistukseen lakoamalla kokonaan, se ei siis pysty toimimaan vaan on selällään sanoin tai tein mitä hyvänsä.
Joten siinä missä minä olen opettanut sille lajin liikkeitä, Humppa on opettanut mulle paljon enemmän,  nimittäin itsevarmuutta ja keskittymiskykyä.
Ei ihan pieniä asioita.

Meidän kolmannet kisat oli 23.1 Loimalla, onneksi luokkajärjestyksessä ALOt aamulla, ei tarvinnut jännittää iltapäivälle asti.
Radalla oli kyltit

-LÄHTÖ
-ISTUMISESTA JUOSTEN
-HITAASTI
-PUJOTTELU
-NORMAALI VAUHTI
-270 ASTEEN KÄÄNNÖS VASEMPAAN
-SPIRAALI OIKEALLE
-KOIRA ETEEN VASEMMALTA SIVULLE ISTU
-LIIKKEESTÄ MAAHAN
-ISTU KIERRÄ KOIRAN YMPÄRI
-VASEN TÄYSKÄÄNNÖS
-360 ASTETTA OIKEAAN
-KÄÄNNÖS VASEMPAAN
-360 ASTETTA VASEMPAAN
-KÄÄNNÖS OIKEAAN
-MAALI


lauantai 23. tammikuuta 2016

Vierasesine ei ole ystävä suolistossa

Me haettiin Joulurauhaa Turun Eläinsairaalan päivystyksestä tänä vuonna.
Mulla oli kaikki joulunpyhät töitä ja Kallen ja pikkukoirien oli vähän tarkoitus olla siellä kans, tavallaan hyvä, oltiin sitten jo puolet lähempänä apua, kun Pulmu sitä todella tarvitsi.

Se on tavallisesti melko ahne ja huolestuin siitä jo n. viikkoa aiemmin, kun alko kieltäytyä ruuasta, pistin merkille ettei se silti vaikuta laihtuvan. Sitten alkoi tyhjän mahan oksentelu ja tärinä.
Aaton aattona käytiin lääkärillä joka kertoi että koirilla on vatsatautia nyt paljon, antoi pahoinvointiin piikin, parafiiniöljyä ja saatesanoiksi, jollei tämä auta, mahaan pitää varmaan kurkata..

No, eihän ne auttaneet, samana iltana Pulmu oli ehkä vähän reippaampi, varmaan pahoinvointilääkkeen ansiosta. Mahaa ei aristanut missään vaiheessa, mutta emme olleet nähneet sen vatsan toimivan. Tosin eihän me aina nähdäkään, kun koirat juoksee tarpeilleen tuonne pihametsään ja hyvä niin, muutenkin kun ovat aina vapaana. Lenkillä se jaksoi ihan niin kun aina, juoksi ja hyppi muiden mukana.

Jouluaattona kun juotettiin sille ruiskulla lihalientä ja parafiiniöljyä, sovittiin että huomenna päivystykseen. Ikenet oli koko ajan punaiset, eikä koira vaikuttanut kuitenkaan olevan hengenvaarassa.
25.12 menttin aamulla kahdeksalta töihin, tiputin kahvit ja soitin klinikalle.
Kerroin kaiken tämän ja kirjoitin Pulmun mukaan "hoitajan lähetteen", jossa kaikki faktat tiivistetysti. Kalle lähtisi sen kanssa klinikalle heti.
Sain ajantasaista informaatiota viestitse, Pulmu tutkittiin perusteellisesti ja nyt se oli jo aristanut vatsaa palpoidessa, kirjattu kuitenkin että valpas ja hyvän tuulinen potilas <3
Röntgeniä varten ei ollut tarvinnut rauhoittaa, kun Kalle oli laittanut sen selälleen ja ollut vieressä, siinä oli.
Suolessa näkyi jotain vierasesineeseen viittaavaa, n. 2x3cm kokoinen.
Koiralle juotettiin varjoaine ja jotta se etenisi elimistössä, kaksikko määrättiin tunniksi lenkille.
Sen jälkeen uusi kuva ja joutuivat toteamaan, että varjoaine on pysähtynyt tukoksen kohdalle.
Tässä vaiheessa tiedettiin että leikkaus on väistämättä edessä.
Kalle jätti Pulmun klinikalle ja tuli meille töihin. Sopi että lääkäri soittaa minulle ja että haemme koiran kun se on valmis.

Oli jännittävää odottaa uutisia, kun tiedettiin leikkauksen alkamisaika suurin piirtein, puolitoista tuntia sen jälkeen puhelin sitten soi. Eläinlääkäri kertoi että ohut- ja paksusuojen taitekohdassa oli hyvin jumissa pehmolelun palanen. Se oli saatu pois leikkaamatta suolta auki, mutta ohutsuoli oli ärtynyt. Saisimme hakea koiran kotiin mun työpäivän jälkeen.





Sikäli olin helpottunut, että tukos oli lelua eikä luuta, joita meillä tullaan syömään jatkossakin hyvillä mielin. Tiedettiinhän me Pulmun taipumus suorittaa amputaatioita niiden leluille, IKEA råtilta on aina typistetty hännät malliin hamsteri ja seuraavaksi niiltä syödään varpaat, tämä kyseinen lelu oli ihan koirille tarkoitettu road kill majava ja nielty kappale sen jalka.
Koirien lelulaatikko on olohuoneessa, jossa ne ei ole koskaan silloin kun ovat keskenään, mutta joskus joku lelu voi tietysti seilata talossa muuallakin.
Nyt ollaan aktiivisesti kielletty sitä leikkimästä amputaatioleikkiään.

Toipumisiaka meni hyvin, tosi hyvät lääkkeet tuli mukaan, ei varmasti tarvinnut tuntea kipua.
Kauluria ei tarvittu, haava ei kiinnostanut koiria yhtään ja ompelin Kallen hupparin hihasta jo ekana iltana haavapuvun lähinnä suojaamaan ulkona haavaa lialta.
Leikkaushaava oli suurinpiirtein saman kokoinen kun kohdun poistossa.

Jälkitarkistukselle ja tikkien poistoon mennessä päätettiin kysyä myös maidontuotannon lopettavaa lääkettä.
Koko senkin ajan, kun Pulmu ei itse syönyt mitään, se imetti Sirkkua..
Varmasti se on myös paljon peittänyt kipua.

Nyt on Galastop hormonihoidolla oltu määrätty 6vrk ja kielletty pentua imemästä, eli koiria valvottu koko ajan tai muuten ne on olleet eri tiloissa. Nyt nisät alkaa olla tyhjät ja Sirkku 4kk tajuamaan että pärjää ilman maitoakin.

 


Pulmu parani kaikin puolin hyvin ja on jo ihan ennallaan.
Ihmiset on olleet välillä kipeänä, mutta alkaa olla voiton puolella. Täytyy olla kiitollnen aidatusta tontista ja siitä, että nuo pitkälti viihdyttävät toinen toisiaan, silloin kun molemmat omistajat on poissa pelistä.

Tänään oltiin Humpan kanssa rally-tokokisoissa, ruodin sen seuraavassa postissa :)





tiistai 1. joulukuuta 2015

Wannabe Pulmun poikanen

En osannut etukäteen jännittää miten pentu kotiutuu tai otetaan vastaan, mutta pakko myöntää etten uskonut sen menevän myöskään ihan näin lämpimille leveleille.
Varsinkaan näin pian.

Sirkusta näkee että se oli tottunut muihin koiriin, ei noin suuriin kun meillä on, mutta samaa koiraahan ne kaikki "puhuu", toisin kuin me ihmiset, se tarvis aina välillä muistaa, eikä omilla toimillaan sössiä koirien juttuja :)
Lenny, Humppa ja Helmi otti Sirkun vastaan odotetun tyynesti, Pulmu hyppäsi sen niskaan ja kiroili korvaan. Terrierit.
Kun lapselle oli luettu lyhyesti lakia, nää ystävystyi heti, leikkivät jo ensimmäisenä iltana ja nukkuivat vierekkäin.
Sirkun oltua meillä pari päivää, painin tiimellyksessä se joutui selälleen Pulmun mahan alle ja hoksasi nisät. Siitä hetkestä alkaen Pulmu on imettänyt Sirkkua ja nyt tuottaa jo maitoakin.

Sirkku luovutettiin 9 viikon iässä ja se saa kolmesti päivässä kippoon ruokaa niin paljon kun syö (joka kerta lopettaa itse ruokailun ja isot saa loput, eli maha tulee varmasti aina täyteen).
Lisäksi tarjolla on luita, aina kun joku ahne ei niitä ole jo syönyt.
Tissittely on varmasti aluksi ollut vaan turvan hakemista ja välien lämmittelyä, eikä se taida vieläkään pentua mitenkään ravita, mutta näyttää jollain tapaa tyydyttävän molempia.
Pulmu imettää kerran yölläkin ja monta kertaa päivän aikana, samalla hoitaa Sirkkua pesemällä sitä.

Tähän asti Sirkku on ollut helppo pentu, nuo aikuiset koirat viihdyttää ja kasvattaa sitä niin, että tarvii itse kilpailla huomiosta lepertelemällä ja namittamalla :D

Hyvä tästä tulee <3

Emma Salokoski - Voisinpa luvata












"Pienikin koira voi täyttää hyvin suuren aukon elämässä" 
-Pam Brown




tiistai 24. marraskuuta 2015

Liebster Awards!

..Sellainen tämä kuulemma on.
Kiitokset kysymyksistä Vellan elämää -blogille, joka keksi kysymykset minulle!


1. Mikä on tällä hetkellä parasta elämässäsi?
Tätä ei ehkä voi selittää yhdellä sanalla. Varmuus, siitä että on vakaa ja hyvä parisuhde, jossa molemmat saavat olla omia itsejään ja tietää että kumppanin tuki on aina puolella.
Oma koti, jossa on kaikilla hyvä olla.
Varmuus työn säilyvyydestä, ei ole ihan itsestään selvyys tällaisina aikoina.
Ystävät ja läheiset. Pidän turvallisuuden tunteesta, enkä haluis enää heittäytyä vaihtamaan jatkuvasti elämän suuntaa. Tässä on hyvä.

2. Mistä lemmikkisi on saanut nimensä?
Possujen nimiin ei liity mitään erityisiä tarinoita, Turosta tuli Turo kun Kalle ei suostunut mun ehdotukseen "Rivo" :) Loput possut on jostain syystä vähän luontoteemalla nimettyjä: Kukka, Käpy ja Terho.
Koirista Humpalla oli jo nimi tullessaan vuoden vanhana, Lennart on Ruotsin tuonti ja sille haluttiin siitä muistuttava, mutta helposti arkikäyttöön taipuva nimi "Lenny". Helmi nimestä olen aina tykännyt ja niin myös äitini, jonka tiesin vähän hermostuvan mun pennun hankinnasta silloin. Siinä kävi just niin kuin arvelinkin, jo ekan kerran kun se toisti Helmin nimen se rakastui :)
Pulmusta piti tulla Pulmu tai Sirkku ja seuraavasta se toinen, palasokerit. Seuraaville russeleille on nimet valmiina myös.

3. Mikä on suosikki kuva lemmikistäsi?
Niitä on monia, pentukuvat sykähdyttää aina, mutta jos vain yksi pitää valita, niin menkööt tällä,
kuvassa on mulle kaksi niin rakasta, Kalle ja Lenny ja mä nään siinä niin paljon tunnetta.



4. Mikä on lempi vuodenaikasi?
Myöhäinen kevät-syksy, eli kaikki siltä väliltä. Kura-aika on inhottavinta, toisaalta tykkään myös kunnon talvesta.

5. Millainen on arkesi koirien kanssa? Entä ilman koiria?
Aika rutiininomainen, sujuva. En ole kokeillut arkea ilman koiria melkein 20-vuoteen.Todennäköisesti olisin aivan hukassa. Joskus olen leikitellyt ajatuksella, mitä tekisin ilman koiria/muita lemmikeitä, enkä todellakaan tiedä miten päivät täyttyisi. Lenkillä on kurja käydä ilman koiria ja kotiakaan ei tarvitsis siivota niin usein. Olis todella tylsää.

6. Harrastako jotain mihin ei liity koirat?
En. Tai teen käsitöitä, usein koirillekkin :D
Luen, jos pysyn hereillä vielä sänkyyn päästyäni ja tykkään myös leipoa ja sisustaa, en kuitenkaan laske niitä harrastukseksi.

7. Mikä on lempi koirarotusi? Entä rodut, jotka eivät miellytä sinua yhtään?
Tykkään monista molossiroduista, bernhardinkoirista erityisesti lyhytkarvainen miellyttää mua, voisin harkita joskus myös omistavani bullmastiffin tai pari. Labradorinnoutaja on kuulunut lempi rotuihin ihan aina, se on monella ihan hajuton ja mauton peruskoira, mutta mä sulan labbiksille aina.
Jackrussellinterrieri on rotu, jollaista meille ei pitänyt koskaan tulla, yleensäkään pientä koiraa.
Mun allergian takia ei voida pitää kissoja ja russelia alettiin harkitsemaan alunperin hyödyn takia, kaveriksi possulaan ja töihin muutenkin, mutta se on rotuna kolahtanut kerralla syvälle sydämeen ja tullut meille jäädäkseen, vähän rottakoiraksi mutta ennen kaikkea jokapaikanhöyläksi.
Mielipiteet, joiden en usko muuttuvan, on että karvatonta tai nyöriturkkista rotua meillä ei tule koskaan olemaan. Ei myöskään kovin lyttykuonoista.

8. Onko sinulle koskaan käynyt tilannetta, jossa olisit säikähtänyt pahanpäiväisesti?
Hengenhässä ei ole tarvinnut koskaan vielä olla. Säikähdän kyllä helposti,mutta mitään yksittäistä ei tule mieleen.

9. Jos saisit nyt valita, niin minkä rotuisen koiran ottaisit ja miksi?
Nämä nykyiset. En ole koskaan katunut yhdenkään koiran hankintaa. On ollut yksilöitä jotka ovat tuntuneet vähemmän omilta, mutta kaikkien kanssa on löydetty yhteinen suunta ja rakastettu loppuun asti ja sen yli.

10. Mitä teet yleensä vapaa-ajallasi?
Kudon, siivoan, leivon, pyörin netissä, ulkoilen..
Eniten olen tietysti näiden koirien ja muiden lemmikeiden kanssa ja ne liittyy melkein kaikkeen vapaa-aikaan, kaveritkin on pääosin koiratuttuja.

11. Jos saisit olla jokin eläin yhden päivän, niin mikä eläin olisit, miksi?
Varmaan mikä vaan eläin olisi aika mielenkiintosta ja helppoakin olla vain yhden päivän ajan.
Ehkä jokin lintu olis kiva olla ja katsella maailmaa siitä perspektiivistä, pidempää tuskin selviäisin minään eläimenä :D

perjantai 13. marraskuuta 2015

Sirkku toimitettu taloon

Tervetuloa pikkuinen.
Pari tuntia ollaan oltu kotona. Pentu on ehtinyt syömään ison kipollisen omaa ruokaa, kakannut mun kämmenelle ja pissannut kahdesti ulos. Ottanut pienet unet ja tavannut kaikki meidän aikuiset koirat.
Nyt syödään purutikkua "isin" kainalossa. Niin reipas pikkuinen.






torstai 5. marraskuuta 2015

Kisa-Humppa

Oltiin Humpan kanssa sen toisissa rally-toko kisoissa 10.10 Loimaalla.
Tulos oli kivalta radalta 96/100p. "Hieno, sujuva rata ja iloista hännän heilutusta" oli tuomarin kommentit. Virheet oli kaikki -1 KONTR, eli koira astui mun varpaille eteen tulossa tms.
Ei voi olla kun tyytyväinen :)
Parin viikon päästä on seuraavat.





Muuten meille kuuluu normiarkea, mutta enää 1½ viikkoa ja tänne muuttaa eräskin Rapunzellin The People Eater :)


maanantai 21. syyskuuta 2015

Helmi 12v

12v Helmiä juhlittiin kauniina syyskuisena sunnuntaina. Laitoin facebookkiin kutsun kaksi viikkoa ennen juhlapäivää ja mukavasti ystäviä ja sukulaisia juhlimaan saapuikin.
Viritettiin juhlaviirit ja puhallettiin palloja, hankittiin synttärihatutkin ja päätähti oli kuin olisi aamusta asti tiennyt kenen prinsessapäivä on..
Helmi ei ole koskaan oikein viihtynyt valokuvissa, mutta juhlapäivänä se poseerasi hattu päässä ja "hymyillen" korvasta korvaan :)
Kas näin ja päivän menu..

 

Tervetulleita oli myös koiravieraat. Edeltävänä päivänä meille kylään saapui aiemminkin hoidossa ollut Ixi bordercollie. Nyt Ixi kyläilee ehkä pari viikkoa täällä ja me kaikki niin tykätään :)