Huhtikuu - toukokuun toinen

Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä jotain keuhkosta, tämä on hevosesta. Olin varautunut pitkään ja sitkeään hommaan, mutta tuohan oli kuin vaahtomuovia, helppo leikata ja ihan miellyttävä käsitellä, noin niin kun kategoriassa sisäelimet pääsee ihan kärkisijalle. Harmi että keuhkoa ei ole kovin usein tuoreena saatavilla. Samasta paikasta meille tuli pari jalkaa kavioineen, kelpas koirille hyvin, erityisesti kavionpohja oli herkkua.

Näitä keuhkonameja kuivatin siis uunissa, jätin ne sisältä puolikosteiksi ja säilytin jääkaapissa.
Meni hyvin treeninamina.

Pulmuhan kävi rallytokon alkeiskurssin, 8 kertaa, joka kuitenkin käytännössä oli sen osalta aika pitkälti vain hallissa olemisen harjoittelua ja sosialistumista. Mulla oli joka kerta mukana myös Lenny tai Humppa, joiden kanssa käytin ainakin puolet ajasta, säästi selkää ja hermoa ;)

Ennen ja jälkeen kuvia, kun eräs vähän trimmissä kävi.

Ja näytelmätreeneistä.

Pulmu seisoo aika kauniisti ihan luonnostaan, vaikeus oli yllättäen taas keskittymisessä ja hallitussa liikkumisessa, sitä piti harjoitella usein, paljon ja erilaissa ympäristöissä. Ei riittänyt että koira hoksasi mitä siltä odotetaan, kun olisi pitänyt vielä malttaa koskea tassuilla maahan, vähän pidemmän aikaa kuin hypätäkseen joka toisella askeleella ilmaan :D
Meno oli aluksi aika pomppimista ja oli sitä toki kuulemma nähty myös varsinaisena näyttelypäivänäkin, mutta oli esitetty myös ihan kaunista raviakin.

Tämä treenikerta olikin hauska, ajeltiin Jokioisille ja mulla oli mukana myös Lenny ja Humppa, ajatuksena että teen niiden kanssa vähän rallytokoa, kun Minnan pitää lähteä oman koiransa kouluun.
Onneks ne olikin mukana, koska lopulta me päädyttiin myös sinne Minnan ja Hikan kouluun.
Lenny pääsi ihan uuden koiraporukan kanssa pelto-/metsälenkille ja sai taas uusia parhaita ystäviä, Humppa ja Pulmu sai treffailla open hoffeja tunnin päätteeksi.
Kuulemma Lennyn osallistumisella oli nähtävissä positiivisia vaikutuksia myös erään nuoren uroksen egoa koskien. Sillä vaan on se taito, olla muiden koirien kanssa <3
Se miksi just Lenny valikoitui mukaan lenkille, oli ajatus siitä että uudet ihmiset sais käpälöidä sitä, se kun on Lennylle vähän haastava tilanne. No, ne ihmiset ei sitä tienneet eikä näin ollen ehtineet sitä alkaa jännittämään ja se taas johti siihen että Lennykin suhtautui tosi rennosti tilanteeseen.
Ihan hirveän usein koirat vaan reagoi ihmisten tunnetiloihin, oli myös mulle tosi hyvä nähdä se nauttimassa uusista kavereista ja ympäristöstä, vailla mitään jännitystä ja epävarmuutta.

Pulmu kävi siis Harjavallassa näytillä. En tullut selvittäneeksi etukäteen millaisista russeleista tuomari tykkää, no, oli palkittu kevytrakenteisia ja pitkä jalkaisia... :D

Kirjallinen arvostelu oli minusta hyvä ja sen mukainen mitä itsekin ajattelen.
"Hieman matala nuori narttu. Kaunis pää & ilme. Hyvät korvat. Kaunis kaula. Eturaajat saisivat olla suoremmat. Hyvä ylälinja & takaosa. Liikkuu kohtuullisen hyvin. Miellyttävä käytös.
JUN H"

Kiitos vielä Minnalle ja Johannalle, kun veitte Pulmun ja myös kuvista.

Me itse oltiin samaa aikaa valmistautumassa appivanhempien juhliin.
Pulmu oli tavannut näyttelyssä isänsäkin, mua niiiiin vietävästi harmitti etten ollut paikalla.
Seuraavaksi suunnitelmissa suunnata Mustasaareen kesäkuussa, treffattais siellä kasvattajakin.

Aurassa koirapuistossa Humppa ja Lenny

Meille on muuttanut myös uusia perheenjäseniä.
Koska possut asuu nykyisin kaikki yhdessä, jäi Kura-pupu yksin Terhon siirryttyä lajitovereiden keskuuteen, sekös mua suretti. Olen kuitenkin jo pari vuotta yrittänyt vakuutella itselleni, että olen lopettamassa kanien pidon ja katkaisemassa sen kierteen, missä aina yksinäiselle hankitaan kaveriksi poikanen, jonka taas joskus jäädessä yksin ollaan toistuvasti samassa tilanteessa..
Kalle ei kyllä ymmärrä miten se on kanien pidon lopettamista, että ottaa uuden, no, ottamalla kodinvaihtajan tietysti :D
Karpo on ranskismix. (?), leikattu uros ja saman ikäinen Kuran kanssa.
Tutustumiseen meni yksi ilta, pientä jahtaamista ja karvojen nyppimistä pahempaa ei esiintynyt ja sen jälkeen ne oli kavereita. Toivottavasti elävät yhdessä pitkään ja onnellisina,
Karpo on tuttavalta haettu ja hyvin pidetty, tosi kivan luonteinen kani. Kura tuntuu piristyneen pupuseurasta ja ne onkin yhdessä niin reippaat, että viime yönä oli kaivettu ulkotarhasta tunneli ulos, kotona olivat kuitenkin pysytelleet :)

Ja kanat. Niitä on viisi, kukko jonka meille piti muuttaa, on sairastunut ja sen suhteen siirrytään suunnitelma b:hen ja hankitaan tytöille mies muualta.
Kanat on olleet meillä nyt muutaman päivän ja ollaan jo ihan tykästytty niihin, ovat yllättävän kesyjä ja rauhallisia. Munivat jokainen joka päivä.
Ne asuu possulassa sisällä vielä toukokuun, kanat saa muuttaa ulos vasta kesäkuussa.
Innostuttiin näistä heti kyllä siinä määrin, että on ollut jopa vaikeaa antaa niille aikaa rauhottua, haluttais koirien kanssa olla koko ajan katselemassa niiden touhuja :D
Työystävän hautomakoneessa on tulossa meille uusia tipuja, toivottavasti ne onnistuu.
Koirille ja meille ruokaa näistä on joskus tulossa, mutta siihen asti saavat elää onnellista maalaiskanan elämää.

Paljastettakoon vielä sen verran, että mahdollisesti tulevan Sirkun emällä on juoksut alkaneet ja JOS kaikki menee hyvin, meille saattaa alku syksystä kotiutua uusi russelivauva. Tätä ei kuitenkaan auta intoilla vielä liikaa ja pyrin olemaan ajattelematta asiaa liikaa.
Uutta pentua ei olla etsitty, mutta kaverilla on sellainen narttu, jonka mahdolliseen jälkeläiseen olen ilmaissut kiinnostukseni jo kauan sitten, sille on nyt katsottuna tosi kiva uros.
Tällä hetkellä olen vain todella onnellinen siitä että myös Äijä ja Helmi voivat aika hyvin, Äijän korva on taas kunnossa ja ollaan kiitollisia jokaisesta uudesta päivästä näiden vanhenevien kanssa <3