14.11

Terveisiä Käpylästä ;)
Tuntuu että olen neljä päivää viettänyt aikaa vähän tavallista tiiviimmin kiinni siassa. Käpy on osoittautunut ihanaksi pikku tytöksi, luopumissyy ei ole voinut olla siinä itsessään, ostaja vaan ei ole tainnut ymmärtää hankkineensa possun. Onneksi oli niin kovin halukas luopumaan, taisi olla tosi kypsä siihen :D
Tosiaan, kannattaa varoa mitä sosiaalisessa mediassa ääneen möläyttää, sen ja ihanien tuttujen ansiosta meille päätyi melko yllättäin sekä Humppa, että nyt Käpy.

Olen ennenkin kertonut, kuinka meillä possut "sisäänajetaan" lemmikeiksi, me nukutaan niiden kanssa (minusta tämä on yksi parhaita keinoja rakentaa luottamussuhdetta ja ystävyyttä). Tietenkin tehdään muutakin, porsas on mukana kaikessa mitä päivän aikana tapahtuu, mutta koska se itse nukkuu paljon, päivät rytmittyy vähän sen mukaan. Käpy on ollut meidän tähän astisista porsaista paras nukkuja, Turo ja Kukka valvotti jonkin verran ja mekään ei varmaan osattu toimia niiden kanssa ihan niin johdonmukaisesti. Nyt kun Käpy on kulkenut neljä päivää käsivarsilla ja simahtanut milloin mihinkin asentoon ja koska kenenkin päälle, se saa alkaa pikku hiljaa etsimään itseään ja omia jalkoja. Kunhan possu tepsuttelee sisällä hyvin perässä, osaa varmasti nimensä ja on riittävän ahne ruuan perään, se saa mm. ulkoilla pihassa, tällä hetkellä vuodenaika kyllä vähän rajoittaa tätä. Myöhemmin se pääsee myös tutustumaan aikuisiin possuihin, Kukkaan nyt ainakin jo aika pian. Voi kuinka paljon toivonkaan, että niiden yhteiselo lähtisi sujumaan ja ne sais toisistaan ystävät, bonusta ja plussaa jos kaikki tulee toimeen keskenään vielä joskus, mutta ensisijaisesti toivon Kukan ja Kävyn löytävän yhteisen sävelen.
Käpy on tutustunut muihin possuihin karsinan lautojen välistä ja ollut pupuilla päivähoidossa kuten Turo ja Kukkakin olivat pienenä. Koirat on vasta päässeet haistelemaan, niin että possu on sylissä.
Yhtään hätää se ei ole tehnyt sisälle, ajoitus on ollut toistaiseksi kunnossa kun syönnin päälle se on viety vessaan talliin, kylmän pihan läpi kulkeminen varmasti myös laittaa pissan liikkeelle.

Tätä nämä kuvat nyt on, ei se paljon muuta tee, nukkuu ja näyttää tyytyväiseltä

Pissasta puheenollen.. Helmin virtsankarkailu alkoi olla taas siinä pisteessä, että "kukkahattulääkkeet" (luontaistuote) ei yksin enää auttaneet, Propalin on taas kokeilussa maksimi annostuksella. Helmi inhoaa sen makua ja liuosta annetaan 3x päivässä. Propalin on auttanu ehkä vähän, ei toistaiseksi ole täysin oireeton, mutta edes osa pysyy rakossa (herralle kiitos Kärcherin pesevästä imurista!). Sain myös vinkin toisesta virtsankarkailuun koirilla käytettävästä lääkkeestä, joka on tabletin muodossa, Rinexin reseptiä mennään ehkä jossain vaiheessa ruinaamaan, samalla Helmi voisi käydä 10v perustarkistuksessa.

Humppa kävi tänään lonkka- ja kyynerkuvissa. Sitä suhtautuu vähän erilailla kodinvaihtajan kanssa noihin asioihin, tulee mitä tulee, ei voi syyttää tai kiittää itseään kun koira on tullut vasta siinä vaiheessa kun se on "ylös kasvanut". Jännä paikka se on silti aina. Kuvat lähti kennelliittoon arviona C/C ja 0/0 tai 0/1, toinen kyynär oli rajatapaus nollan ja ykkösen välillä. En odota lonkkien muuttuvan muuksi, Kari Ventelä arvioi hyvin ja on alansa huippuja, voin lakata jännittämästä siis. Päänsärkylääkkeenhän otin jo menomatkalla :)
Onneksi kuvat ei näyttäneet tuon huonommilta ja ennen kaikkea, onneksi koira on ihan sama kuin ennenkin.
Humpalla olisi rodulleen annettavaa, sen luonne on aivan vertaansa vailla oleva ja se on tyypiltään myös ihanteellinen ja alkuperäisen rakenteen omainen. Painoi 51kg, aika pienihän se on, joskaan ei haittaa meitä.

Kaikista omista koiristani en ole sitä mieltä, että ne on rodulleen eduksi ja ylpeydeksi, yhtään sen enempää kenestäkään "pahaa puhumatta" ja erittelemättä, niin onhan se aika surkuhupaisaa, että tuo 22h vuorokaudessa nukkuva nahkakasa on meidän koirista tervein luuston osalta. :D Äpy on rakas, siinä missä kaikki muutkin, mutta tosi kun vesi on, että kun noiden kolmen saman rotuisen menoa katsoo, ei ikimaailmassa uskoisi miten nuo tulokset jakautuu niiden kesken.

Kiitollisia saadaan olla, että meillä on noin ihanat ja hienot lemmikit, ja tämän vuoden eläinlääkärikulut on muuten rajoittuneet vain noihin terveystutkimuksiin ja kastrointeihin, muuta asiaa meillä ei sinne ole ollut ja hyvä niin.
...Niin, vaikka onhan tässä vielä kuusi viikkoa tätä vuotta jäljellä, mitä vain voi tapahtua, vaikka jo huomenna, kun aiotaan tehdä koirien kanssa jotain tosi kivaa, ehkä ainakin piiitkä metsälenkki.