Tukiaisen possu

Ei voi vaan seurata sivusta, mutta hirveesti ole tässä tehtävissäkään, maamme löyhän eläinsuojelulain tuntien...
Mutta Seiskalle joka Johanna Tukiaisen elämästä ahkerimmin uutisoi, oli pakko lähettää sähköpostia aiheesta.

Tukianen on siis saanut hankittua itselleen minipossun ja jos yhtään on keltaista lehdistöä silmiin viime aikoina sattunut, tietää minkä tasoista kyseisen henkilön eläintenpito on, eikä minipossu ole siihen elämäntyyliin sopiva lemmikki, joskaan en väitä että yhtään mikään muukaan laji olisi.
En kauheesti jaksa uskoa, että mun sähköposti herättäis Seiskan toimituksessa mitään tunteita tai että infoa julkaistaisiin, mutta yritin ainakin. Yritin myös otsikoida säpön niin, että se erottuisi joukosta ja mahdollisesti edes avattaisiin.

Näin kirjoitin, vähän oli hankaluuksia pysyä noinkaan asiallisena:

Hei,

Koska olette varsinkin viime aikoina uutisoineet ahkerasti Johanna Tukiaiseen liittyvistä jutuista, voisitte kiinnittää enemmän huomiota myös niiden sisältöön ja sävyyn, silloin kun juttu koskee muitakin eläviä olentoja.
Ymmärrän että kyseessä on julkisuuden henkilö, jonka elämän seuraaminen on monille viihteellistä, mutta itse minipossuharrastajana en voi olla huolestumatta siitä, minkälaista viestiä tämä Tukiaisen tempaus lajista levittää.

Ystävällisesti pyydän ja vetoan, että seuraavaa Tukiaisen possu uutista kaavaillessanne voisitte liittää sen yhteyteen pienen tietoiskun lajista. 

Esimerkiksi näin:

Minisika soveltuu lemmikiksi maaseudulle ja ihmiselle joka ymmärtää sian tarpeet. Sen voi odottaa elävän 10-15v ja aikuiskokoon kasvaminen kestää pari vuotta. Ainoa lopulliseen kokoon vaikuttava tekijä on geeniperimä.
Minisika on yhdyskuntaeläin, joka tarvitsee seuraa, lajityypillistä tekemistä sekä rajoja ja vapautta sopivassa suhteessa.
Sika on äärimmäisen itsepäinen, älykäs ja herkkä lemmikki, sen elinympäristön on oltava mahdollisimman stressitön.
Sialle ominaisin ympäristö löytyy ulkoota ja sille täytyy olla mahdollista tarjota maaperää tongittavaksi.
Kaikki siat eivät varmuudella opi sisäsiistiksi ja jos sellaisen asuntoon sisälle asumaan haluaa hankkia, täytyy olla valmis muutoksiin eläimen ehtojen mukaan.
Lemmikkiä hankkiessasi mieti tarkkaan ja harkitse huolellisesti, pystytkö tarjoamaan sille olosuhteet ja elämän, jollaiset se ansaitsee.

Olen käytettävissänne ja sähköpostin päässä muutenkin asian tiimoilta, jos haluatte lehdessänne julkaista lajista jotain asiapitoista tekstiä tai kuviani joissa esiintyy onnellisia minipossuja, niille sopivassa ympäristössä.

Ystävällisin terveisin, Anu Kreivilä