Uusi Bernhardinkoiralehti tuli eilen ja siellä oli henkilöhaastattelu minusta.
Jutussa oli myös kuvia, mutta ne on jo aiemmin blogissakin julkaistuja, joten en niitä tähän nyt laita.
Jutussa oli myös kuvia, mutta ne on jo aiemmin blogissakin julkaistuja, joten en niitä tähän nyt laita.
HIHNAN TOISESSA PÄÄSSÄ
Anu Kreivilä
1. Henkilöesittely
Olen 30 -vuotias Satakunnan Säkylässä huushollaava naisihminen.
2. Mikä sai sinut kiinnostumaan bernhardinkoirasta ja milloin tämä tapahtui?
Rehellisesti sanottuna, en tiedä, olen ollut niin pieni kun tämä on tapahtunut.
Jo taaperona valitsin pehmoleluhyllyltä bernhardinkoiran ja rotu on tuntunut omalta niin kauan kuin kykenen muistamaan.
Jo taaperona valitsin pehmoleluhyllyltä bernhardinkoiran ja rotu on tuntunut omalta niin kauan kuin kykenen muistamaan.
3. Milloin kotiisi saapui ensimmäinen bernhardinkoira?
Sain ensimmäisen koiran v. 1996, ollessani itse 13v, koira oli pk. bernhardinkoira narttu,
jota mitkään ylistyssanat ei riittäisi kuvaamaan. Kun Frendi kuoli, ajattelin etten enää
koskaan voi saada yhtä hienoa koiraa ja elinkin vuosikymmenen ilman bernhardilaista.
Kokeilin kahta muuta rotua ja järjestin elämäntilannetta jäteille suosiollisemmaksi.
jota mitkään ylistyssanat ei riittäisi kuvaamaan. Kun Frendi kuoli, ajattelin etten enää
koskaan voi saada yhtä hienoa koiraa ja elinkin vuosikymmenen ilman bernhardilaista.
Kokeilin kahta muuta rotua ja järjestin elämäntilannetta jäteille suosiollisemmaksi.
4. Miksi bernhardilaisesta tuli sinun rotusi? Montako bernhardilaista sinulla on ollut?
Bernhardilaisessa on kaikki kohdallaan, pidän sen ulkonäöstä, mutta ennen kaikkea luonteesta.
Se on rotuna monipuolinen, harkiten toimiva kodinturva, hyvä harrastuskumppani ja säänkestävä lenkkikaveri,
elämän joka osa-alueesta täysillä nauttiva seurakoira.
Se on rotuna monipuolinen, harkiten toimiva kodinturva, hyvä harrastuskumppani ja säänkestävä lenkkikaveri,
elämän joka osa-alueesta täysillä nauttiva seurakoira.
Yksi edesmennyt ja kolme nykyistä.
5. Hauskin kokemasi hetki bernhardilaisen kanssa? Saa mainita montakin “kommellusta”
Tässä kohtaa voi varmasti mainita sen, kun koira tuli perässäni kauppaan, pyöräteline perässään.
Paikallinen marketti oli juuri saanut uudet automaattisesti aukeavat liukuovet ja koirani odottanut minua "näennäisesti kytkettynä" lukuisia kertoja aiemminkin, mutta automaattiovien tullen näki tilaisuutensa koittaneen ja uteliaisuus voitti. Havahduin hedelmäosastolla tuulikaapista kuuluvaan meteliin ja pian koira sekä pyöräteline pääsivät takaisin kaupan ulkopuolelle, monien naurujen saattelemana.
Paikallinen marketti oli juuri saanut uudet automaattisesti aukeavat liukuovet ja koirani odottanut minua "näennäisesti kytkettynä" lukuisia kertoja aiemminkin, mutta automaattiovien tullen näki tilaisuutensa koittaneen ja uteliaisuus voitti. Havahduin hedelmäosastolla tuulikaapista kuuluvaan meteliin ja pian koira sekä pyöräteline pääsivät takaisin kaupan ulkopuolelle, monien naurujen saattelemana.
6. Mitä harrastat bernhardinkoirasi kanssa?
Kahden nuoremman kanssa harrastamme tavoitteellisesti Rally-tokoa, olemme myös hakuilleet ja jäljestäneet vähän.
Luonnollisesti myös lenkkeilemme monipuolisesti ja tapaamme koirakavereita, koirat ovat kaikessa mukana mitä teemme ja joskus "joutuvat" myös töihin pallutettaviksi.
Luonnollisesti myös lenkkeilemme monipuolisesti ja tapaamme koirakavereita, koirat ovat kaikessa mukana mitä teemme ja joskus "joutuvat" myös töihin pallutettaviksi.
7. Voisitko suositella muillekin bernhardinkoirien omistajille erilaisia harrastusmuotoja?
Kivoja harrastuksia nimenomaan koiraa ensisijaisesti ajatellen löytyy paljon ja bernhardinkoira soveltuu niistä moniin.
Rally-tokon pariin ajauduimme vahingossa, mutta en kadu sitä ollenkaan, sen sijaan huomaan että koirani ovat oppineet kuuntelemaan minua ja lukemaan eleitäni, eikä esimerkiksi hihnakäytöstä ole koskaan tarvinnut harjoitella erikseen. Rally-tokossa ei "hinkata" enempää kuin koirakko itseltään haluaa vaatia, pääasia on iloinen yhteistyö. Bernhardinkoira on myös erinomainen nenänkäyttäjä ja sitä on helppo harjoittaa.
8. Mikä vuodenaika on parasta/pahinta bernhardilaisen kanssa elämisessä?
Lyhytkarvaisten omistajana en koe mitään vuodenaikaa erityisen haastavana, pimeä aika syksyn ja tositalven välissä on ikävintä aikaa omistajalle, joka ei asu lähelläkään katuvaloja. Koirat tuntuvat nauttivan tasapuolisesti kaikista vuodenajoista.
9. Oletko enemmän uros- vai narttuihminen? Miksi?
Narttuihminen, ehkä, riippuu yksilöstä enemmänkin. Kokemusta omina koirina on nyt kahdesta nartusta ja kahdesta uroksesta.
Bernhardinkoirassa on mielestäni aika selviä eroja urosten ja narttujen välillä luonteissa ja haastavuudessa.
Bernhardinkoirassa on mielestäni aika selviä eroja urosten ja narttujen välillä luonteissa ja haastavuudessa.
10. Jos olisit ulkomuototuomari, niin mikä olisi sinulle se tärkein juttu bernhardinkoirissa?
Kokonaisuus on tietysti tärkein, mutta kiinnittäisin paljon huomiota koiran liikkumiseen ja päälle päin näkyviin, terveyteen vaikuttaviin seikkoihin,
mm. liika irtonahka ja kulmaukset, silmät.. Tuomareiden tulisi palkita rohkeammin koko käytössä olevalla asteikolla.
Koira on minusta kauneimmillaan esitettynä vapaasti, parhaat puolet esiin tuoden, mutta vikoja piilottamalla ei saavuteta mitään hyvää.
mm. liika irtonahka ja kulmaukset, silmät.. Tuomareiden tulisi palkita rohkeammin koko käytössä olevalla asteikolla.
Koira on minusta kauneimmillaan esitettynä vapaasti, parhaat puolet esiin tuoden, mutta vikoja piilottamalla ei saavuteta mitään hyvää.
11. Sana on vapaa! Kommentteja ja kritiikkiä kaikesta bernhardilaisiin liittyvästä...
Terveisiä kaikille pyhäkoirien omistajille ja rapsutuksia koirillenne. Meillä on upea rotu, pidetään siitä hyvää huolta!
Toivottavasti piakkoin olis jotain kerrottavana Minipossuyhdistyksestäkin, sen parissa olen nyt kovasti viime aikoina puuhaillut.
Niin, kyllähän se ihastuksesi bernhardinkoiraan alkoi tosi snadina. Luulisin, että viimeinen tikki oli se elokuva Beethoven vuonna 1992, vai olenko väärässä? Kuten tiedät, isät on harvoin väärässä :-)
VastaaPoistaKivenlahdessa meidän naapuritalossa asui pk.bernhardilainen, jolla oli lyhyt häntä kun se oli joskus jäänyt hissin oven väliin, toi on mun eka muisto rodusta ja siitä koirasta en muista muuta. Joo, mun iskä ei ainakaan koskaan ole väärässä, Beethoven varmaan sinetöi sen ainakin. :)
Poista