Ystäväpossu

Meidän Kukka ystäväpossuna, tähän ollaan tulossa. Ensimmäinen keikka oli Espoossa 21.8, Viittomakieliset ry:n lemmikkikerho toivoi esittelyä lajista ja me lupasimme sen hoitaa.

Matkaa kertyy Espooseen reilut 200km meiltä, en ehkä olisi lähtenyt Vantaalle tai Helsinkiin, mutta vanhaan kotikaupunkiini koska vain :) Paikkakin oli tuttu ja Espoo tuntuu aina vähän omalta, vaikkei koskaan niin koti ollutkaan, kuin olisi voinut kuvitella vietettyään siellä 19v elämästään. Espoossa on aina kiva käydä, mutta kyllä tänne maalle ajaessa tuntuu, että palaa Kotiin.

Lähdetiin iltapäivällä ajelemaan, sen verran ajoissa, että ehdittiin matkalla poiketa Johannan isän luona, pissattamassa possua ja esittelemässä se siellä. Johanna oli siis mukana matkaseurana ja "assistenttina", kun Kallella oli seuraavana aamuna aikainen herätys töihin.

Automatkan Kukka oli valveilla, mutta ihan hiljaa, alkumatkasta tien töyssyissä se vähän röhki, mutta muutoin olisi voinut unohtaa sen mukana olon kokonaan.

Perillä meitä vastassa oli parikymmentä ihmistä, osa lapsia mutta suurinosa aikuisia. Kukka tuli kantoboksista ulos pienen houkuttelun jälkeen ja ihmiset valokuvasivat ja ihastelivat sitä. Viinirypäleitä ja vaniljarinkeleitä oli eväänä.
Kerroin tulkin välityksellä lajista puolisen tuntia, jonka jälkeen osalla oli esitettävänä vielä tarkentavia kysymyksiä -ei onneksi mitään mihin en olisi osannut vastata.
Mua itseä jännitti ihmeen vähän ja Kukkaa ei oikein edes sen vertaa. Yleisö oli niin fiksu, että lapsetkaan ei ryntäilleet, kun ohjattiin lähestymään possua varoen ja välttämään äkkinäisiä liikkeitä.

Laitan tänne luettavaksi lajiesittelyn, joka jaettiin kiinnostuneille kotiin vietäväksi, samaa esitettä jaan Porin lemmikkitapahtumassa, jonne menemme ens kuussa. Syksylle on vielä suunnitteilla Jokioisten eläinsuojeluyhdistyksen ystäväeläintapahtuma.

Kotimatkalla käytiin äitillä iltapalalla (voi naaaaam!) ja paluumatkan Kukka nukkuikin kokonaan, se oli mytännyt olkia ja mattoa päänsä alle ja makoili rauhassa silloinkin, kun pysähdyttiin tankkaamaan.
Kotona olimme puolilta öin vasta, pitkä, mutta antoisa päivä.

Muutama ottamani kuva on valittu Eläinsuojeluyhdistysten kummit ry:n ensi vuoden kalenteriin.
Kansikuvakani on oma kasvattimme, juuri luovutusikäisenä, Lennyn ja Pihlan kuva on tammikuussa ja Ronjan kuukausi on marraskuu.
Kuviin liitetään lyhyt, lajia koskeva eläinsuojelullinen ohje.

Koirien kanssa ollaan vähän rally-tokoiltu, Lenny oli päivänä eräänä meidän kanssa hallilla pari tuntia ja tuntui luistavan tosi hyvin treeni sen kanssa, Humpan tultua, aina näin ei ole ollut. Hyvä-parempi -asetelma, mutta on ne molemmat vaan niin mulle parhaita, ahneita ja tuon kokoisiksi möhkäleiksi melko ketteriäkin.

Kummankin kanssa on ilo harkkailla ja kehitystä tapahtuu, side lujittuu ja kaikkien meidän varmuus kasvaa.

Kotimatkalla sieltä poikettiin koirien kanssa vielä kanniston kotieläintilalla Alastarolla.
Kaneja tuli syötettyä ja possukarsinassa roikuttua. Lennystä ei saatu uutta, päivitettyä "tupla-aasi" -kuvaa, kun se ei enää halunnut mennä niin lähelle aitausta, saatikaan että olisi kääntänyt selkäänsä aaseille.
Pentuna sitä oltiin niin uhkarohkeaa... Tässä siis Lennyn tupla-aasi kuva, kun ikää oli kokonaiset 3kk..

Tänään rallyilemaan pääsi Humppa, kolmen tunnin retki Loimaalla ja kotiin tultua Lenny oli ihan rikki, se ei jättänyt Humppaa hetkeksikään vartioimatta, ettei sitä taas viedä pois. Nyyh. Nauratti, kun tulin kotiin ja Kalle oli sillä välin lähtenyt töihin, se oli laittanut harjanvarren varmistukseksi oveen :D Lennyhän osaa avata kaikki meidän ovet, abloy lukollista ulko-ovea myöten ja murtautuu kyllä ulos esim. tällaisissa tilanteissa, kun joku tärkeä on kateissa. Ulos murtautumista on tavattu aiemmin mm. minun lähtiessä Pihlan ja Johannan matkaan, ilman Lennyä. Ei käy laatuun sellainen. Pihassahan nuo pysyy, silloinkin kun portti oli auki, mutta ei sen silti tarvitsis olla ihan niin oma-alotteinen. Ulko-oveen hankittiin myös lukon ympärille sellainen metallikehä, mutta eihän se siihen sopinutkaan ja Lenny johtaa edelleen 6-0, liian fiksu bernhardinkoiraksi...

Tämän päiväinen rallyrata:  Lähtö, 270 asteen käännös vasempaan, koira eteen vasemmalta sivulle istu, käännös vasempaan, juosten, spiraali vasemmalle, normaali vauhti, 360 astetta vasempaan, käännös oikeaan, vasen täyskäännös, istu 1 askel istu 2 askelta istu 3 askelta istu, koira eteen oikealta sivulle istu, maali.

Tämän radan lisäksi tehtiin paria täsmäharjoituspätkää kolmella eri pisteellä.
Treenattiin rallyjuttujen lisäksi myös vähän seisomista käskystä, Humpalla taitaa olla eka Match show tulevana sunnuntaina..

Jatkuu seuraavassa jaksossa, nyt ruokkimaan koirat.